Hei,me pompitaan!
Onko Hartikkalankadun tömpsy onnistunut vai ei,riippuu siitä miksi se on tehty?
jos se on siksi että siitä ei ajeta turhaan,se on tiptop.En takuulla aja sitä katua enää kun menen keskustaan.
Ajan siitä joskus ja siinä pitää käytännössä pysäyttää auto,jos ei halua iskariremppaa.
Mutta jos se on siksi että suojellaan jalankulkijoita ,on taas tehty susi.
Onko jotain tutkimusta joka osoittaa tämmöisen parantavan liiikenneturvallisuutta?
Onko se vaan uskottava että taas pelastuu joku?
Jos teemme ratkaisuja jotka vain kiukuttavat autoilijat,parantuuko liikenneturvallisuus?
En ole lukenut psykologiaa,mutta jos autoilija kokee esim tämmöisen töyssyn epäoikeudenmukaiseksi,vaikutus ei ainakaan paranna turvallisuutta.Ennenvanhaan pyrittiin parantamaan liikenteen sujuvuutta,nyt pannaan esteitä.Eikö olisi halvempaa jättää montut ja halkeamat korjaamatta kuin tehdä esteitä tahallaan.?
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kompatakseni tätä hyvää kiukutuksen aloitusta, itse vaikka en juuri koskaan piitannut moisista töyssyistä sen enempää. Mietin kuintenkin joka ainoa kerta sellaisen yli ajaessa, että miten esimerkiksi paloautot ja ambulanssit? Ambulanssi tuskin voi tuollaisesta potilas kyydissä ajaa noin vain, vaikka kuinka olisi kiire. Paloautoista puhumattakaan, tuollainen säiliösammutusauto tai säiliöauto jossa vettä on perällä kymmenisen kuutiota, joutuu hidastamaan alle kävelyvauhtiin tuollaisen ylittäessään, ja sen auton takaisin vauhtiin saadakseen menee jo tovi, näin hälyytysajoneuvo mentaliteetilla.
Toisaalta, jos ajatellaan sitä pysähtymistä ja kiihytystä, niin onhan se jo henkilöautoillakin ympäristön kannalta haitallista. Eli kysymys kuuluukin vissiin, onko nämä vähentänyt niin dramaattisesti onnettomuuksia jotta niillä voidaan oikeuttaa ympäristölle ja yleiselle turvallisuudelle aiheutuvat haitat?
Ei haittaa minua Hartikkalan kadun tömpsyt, pumput ei myöskään montut. Minä tuskin tulen koskaan ajamaan kyseistä katua, kun en edes tiedä missä ihmeessä se sellainen on.
Roni Huhta:
Pelastuslaitoksen säiliöauto tulee aina toisessa, ellei kolmannessakin aallossa, vasta kun varsinaisten sammutus ja raivausautojen vesimäärät on vaarassa loppua. Tämä tarkoittaa yleensä jotain laajempaa paloa, mutta myös sitä, ettei säiliöautolla ole varsinaisesti kiirettä.
Toisaalta viimevuosina on vallannut käsitys, että hidasteet on tehtävä niin, että henkilöauto ei voi niitä kiertää mitenkään, mutta raskas kalusto voi ajaa yli siten, että patti jää renkaiden väliin ja siten ei aiheuta juuri edes huomataavaa "töyssähdystä" ajoon. Tämän vuoksi "patit on hieman kapeampia kuin ennen, mutta myös sen kohdalla on usein tie kavennettu hieman.
Ambulansseilla on hivenen vaikeampaa kyllä.
Mitä tulee tähän onnettomuustilastoon, niin LP:n tutun hmm.. esimiesasemassa olevan henkilön kanssa asiasta keskusteltiin taannottain ja hän ainakin väitti nähneensä tilaston jonka mukaan hidasteet ovat vähentäneet asuinalueilla onnettomuuksia liki 60%, pääosin lapsiin kohdistuneita sellaisia.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 2 kommenttia